Mitä kallion kiilaaminen tarkoittaa ja miten se toimii?

Kallion kiilaaminen on mekaaninen louhintamenetelmä, jossa kallio rikotaan hydraulisen kiilalaitteen avulla ilman räjähteitä. Laite työnnetään porattuun reikään ja avautuu voimakkaasti, jolloin kivi halkeaa hallitusti. Menetelmä sopii erityisesti kohteisiin, joissa räjäytykset eivät ole mahdollisia tärinän, melun tai turvallisuusvaatimusten vuoksi. Tässä artikkelissa käymme läpi kiilaamisen toimintaperiaatteen, käyttökohteet ja vertailun muihin menetelmiin.

Jos kiilaaminen kuulostaa sopivalta ratkaisulta omaan projektiisi, voit tutustua tarkemmin kiilaamistöihin ja palvelumme yksityiskohtiin.

Miten kallion kiilaaminen käytännössä toimii?

Kallion kiilaaminen toimii siten, että kallioon porataan ensin reikiä, joiden halkaisija on 45 mm, minkä jälkeen hydraulinen kiilalaite asetetaan reikään. Laite avaa teräskiilansa voimakkaasti, jolloin se synnyttää kallion sisälle niin suuren mekaanisen voiman, että kivi halkeaa hallitusti valittuun suuntaan. Koko prosessi on hiljainen, tärinätön ja tarkasti kontrolloitu.

Kiilalaitteen kiilaussyvyys on 300 ja 400 millimetrin välillä. Tämä tarkoittaa, että jos louhittavan kohteen kokonaissyvyys on esimerkiksi yksi metri, täytyy kallio kiilata kolmesta neljään eri kerrokseen ennen kuin haluttu syvyys saavutetaan. Kerrostyöskentely vie aikaa, mutta mahdollistaa erittäin tarkan lopputuloksen.

Porausväli on tyypillisesti 200 ja 500 millimetrin välillä, ja porausmäärä vaihtelee kallion laadun mukaan. Ehjä ja kova kallio vaatii vähemmän reikiä kuin pehmeä tai rikkonainen kivilaatu, joka saattaa edellyttää tiheämpää porausruutua. Laitteena käytetään Darda C12 -hydraulikiilaa, jonka käyttövoima on 16 ampeerin kolmivaihevirta. Jos kohteessa ei ole sähköliityntää, aggregaatti on helppo järjestää.

Kiilaaminen ei vaadi erillisiä viranomaisilmoituksia, räjäytysmattoja tai ennakkokatselmuksia, mikä tekee siitä hallinnollisesti yksinkertaisen vaihtoehdon. Hinta määräytyy pääosin käytetyn ajan perusteella, eli menetelmä on tuntiveloitteinen.

Milloin kiilaaminen sopii paremmin kuin räjäytys?

Kiilaaminen sopii paremmin kuin räjäytys silloin, kun kohde sijaitsee lähellä rakennuksia, tiheästi asutuilla alueilla tai paikoissa, joissa on tärinäherkkää laitteistoa. Räjäytys edellyttää aina turvaetäisyyksiä, viranomaisilmoituksia ja tarkkaa suunnittelua, kun taas kiilaaminen voidaan aloittaa joustavammin ilman näitä hallinnollisia vaatimuksia.

Käytännössä kiilaaminen on erityisen sopiva valinta seuraavissa tilanteissa:

  • Louhinta tapahtuu asuinrakennuksen tai muun rakenteen välittömässä läheisyydessä
  • Alueella on herkkiä laitteita, kuten mittausvälineitä tai sairaalatekniikkaa
  • Kohde sijaitsee tiheästi asutulla alueella, jossa räjähdysäänet tai tärinä häiritsevät asukkaita
  • Louhittava alue on laaja mutta matala, esimerkiksi alle puolen metrin syvyinen
  • Yksittäinen lohkare tai pieni kallioalue pitää poistaa pihalta tai pellolta

Räjäytys puolestaan on tehokkaampi valinta suurissa ja syvissä kohteissa, joissa louhintavolyymi on suuri ja turvaetäisyydet voidaan toteuttaa. Laajat, alle 0,5 metrin syvyiset louhinnat ovat kiilauksella nopeampia ja edullisempia kuin syvät, kaivomaisen muotoiset kohteet, joissa kerrostyöskentely lisää ajankäyttöä merkittävästi.

Menetelmän valinta kannattaa aina arvioida kohdekohtaisesti. Ammattilaisella on käytännön kokemus siitä, milloin kumpikin tapa tuottaa parhaan lopputuloksen sekä kustannusten että turvallisuuden näkökulmasta.

Mitä eroa on hydraulisella halkaisulla ja murtolaastilla?

Hydraulinen halkaiseminen ja murtolaastin käyttö ovat molemmat räjähteettömiä louhintamenetelmiä, mutta ne toimivat eri periaatteilla. Hydraulinen halkaiseminen perustuu mekaaniseen voimaan, joka syntyy välittömästi kiilalaitteen aktivoituessa. Murtolaasti puolestaan on kemiallinen aine, joka laajenee hitaasti porareiässä ja rikkoo kiven paisumispaineen avulla.

Keskeisimmät erot näiden kahden menetelmän välillä ovat:

  • Nopeus: Hydraulinen kiilaus toimii välittömästi, murtolaastin vaikutus kestää useita tunteja tai jopa vuorokauden
  • Hallittavuus: Kiilauksen suunta ja voima ovat tarkasti kontrolloitavissa, murtolaastin halkeamasuunta on vaikeammin ennakoitavissa
  • Soveltuvuus: Kiilaus soveltuu laajemmalle valikoimalle kalliotyyppejä, murtolaasti toimii parhaiten tietyissä olosuhteissa
  • Lämpötila: Murtolaastin käyttöä rajoittavat pakkaskeli ja korkeat lämpötilat, kiilalaite toimii sääolosuhteista riippumatta

Molemmat menetelmät ovat tärinättömiä ja soveltuvia herkkiin ympäristöihin. Valinta niiden välillä riippuu kohteen koosta, kallion laadusta, aikataulusta ja käytettävissä olevasta laitteistosta. Ammattilaisella on edellytykset arvioida, kumpi menetelmä tuottaa parhaan tuloksen kussakin tilanteessa.

Kuinka paljon kiilaaminen tärisyttää ympäristöä?

Kallion kiilaaminen ei aiheuta minkäänlaista tärinää ympäristöön. Tämä on yksi menetelmän merkittävimmistä eduista verrattuna räjäytyksiin, jotka voivat synnyttää huomattavaakin tärinää lähirakenteisiin ja vaativat sen vuoksi tärinämittauksia sekä tarkkaa etäisyyksien hallintaa.

Tärinättömyys tekee kiilauksesta erityisen arvokkaan seuraavissa olosuhteissa:

  • Vanhojen rakennusten lähellä, joissa rakenteet ovat herkkiä liikkeille
  • Kohteissa, joissa on tarkkuuslaitteita tai herkkiä mittalaitteita
  • Tiheästi asutuilla alueilla, joissa naapureiden häirintä halutaan minimoida
  • Kohteissa, joissa räjäytystärinä voisi vaurioittaa jo rakennettuja rakenteita

Räjäytystöissä tärinän hallinta on aina osa suunnittelua: ympäristö arvioidaan etukäteen ja tarvittaessa asennetaan tärinämittarit lähirakenteisiin. Kiilauksessa tätä vaihetta ei tarvita lainkaan, koska menetelmä ei tuota mitattavaa tärinää. Myös melutaso on huomattavasti räjäytyksiä alhaisempi, mikä vähentää haittaa ympäröiville kiinteistöille ja niiden käyttäjille.

Mihin kohteisiin kiilausmenetelmä soveltuu?

Kiilausmenetelmä soveltuu parhaiten pieniin ja keskikokoisiin louhintakohteisiin, joissa tarkkuus, turvallisuus tai sijainti asettaa rajoituksia räjäytystyölle. Tyypillisiä käyttökohteita ovat yksittäiset lohkareet, pienet kallioalueet, rakennusten perustuslouhinta sekä kaivannot tiheästi rakennetuilla alueilla.

Konkreettisia esimerkkejä kohteista, joihin kiilaus soveltuu erityisen hyvin:

  1. Omakotitalojen pihat ja pellot: Yksittäisten kivien tai pienten kallioalueiden poisto ilman räjäytyslupia
  2. Rakennusten perustuslouhinta: Tarkka louhinta ahtaissa tiloissa tai lähellä olemassa olevia rakenteita
  3. Vesi-, viemäri- ja sähkölinjojen kaivannot: Kapeiden linjojen louhinta rakennetussa ympäristössä
  4. Kaukolämpökaivannot: Pitkät mutta kapeat kaivannot, joissa tärinä olisi ongelma
  5. Laajat mutta matalat louhinnat: Alle puolen metrin syvyiset alueet, joissa kiilaus on räjäytystä nopeampi

Kiilauksen soveltuvuutta rajoittaa louhintasyvyys: syvissä, kaivomaisen muotoisissa kohteissa kerrostyöskentely lisää työmäärää ja kustannuksia merkittävästi. Tällaisissa tapauksissa räjäytys saattaa olla kokonaistaloudellisesti parempi ratkaisu, jos olosuhteet sen sallivat.

Kallion laatu vaikuttaa myös suoraan työn nopeuteen ja hintaan. Kova ja ehjä kallio halkeaa tehokkaammin kuin pehmeä tai rikkonainen kivilaatu, joka vaatii tiheämpää porausruutua ja enemmän työvaiheita.

Haluatko selvittää, sopiiko kiilaaminen omaan projektiisi? Tutustu kiilaamistöihimme tai ota yhteyttä niin arvioimme kohteen yhdessä.

Share: